Hetken niin pienen sinut tuntea sain
Et nähnyt elonpolkua.
Onko unesi mustavalkoinen?

Niin alkoi aamu viimeinen.
En tiennyt sen loppua
Kesken kävelyn yhteisen varjo läheni
Ratin takana istui mies peto pukuinen
Päätti viedä elon ihmisen

Synnyit tähän vihan maailmaan,
Niin aavaan sameaan
Pieni käsi kädestä raukeaa
Pystynyt en auttamaan

Jäähyvästi

Pulloonsa kirkkaan saastaiseen.
Tarttui koura pahuuden
Antoi vallan äänille
Käskyille tuntemattoman
Tien laidal näki perheen - onnen yhteisen
Vapautti raivon sairaan valloilleen

Jäähyvästi... Hyvästi
Arkun pienen saan
Jäähyvästi... Hyvästi
Lepoon saattaa maan