Minun ikäväni näyt, tähän maisemaan hajoaa
Sinun askeleittesi hehku, yhä lumoaa kulkemaan
Nämä itkut ikävästä yötaivaalle kohoaa
Ehkä kuulet, olet tässä, vielä saa nää laulut meitä lohduttaa

Vaikken toivoa löydä, ainoaani tarraudun
Kädet lävistetyt vielä voivat turvaan viedä mun
Valta antaa sekä ottaa on vain Voittajalla
Uuden aamun avaimet, vielä löytyy suurimmalta

Minä kuljen läpi yön, nimeen täytetyn työn
Minä luotan sekä työni täyttäjään
Vielä aamu sarastaa, silloin matkamiehet laulaa saa
Siihen asti meitä kaipaus kuljettaa

Liian korkean taivaan alle taas mä leirin teen
Minä tulen sytytän, ja hiljaa itken kyyneleen
Nämä tulet tämän maan, ei tulta sielun saa
Niinkuin muisto siitä maasta jossa meitä ootetaan